Harmaa Vince Camuto Naisten Kuvitella Pumppu Myrsky Oya aPTgSaO
Harmaa Oya Camuto Vince Pumppu Naisten Myrsky Kuvitella
|
- Hanna-Mari Härkönen
- 10 kuukautta sitten
- Katselukertoja: 16
Transkriptio
1 Teemu Lämsä ja Ritva Erkolahti KATSAUS Valikoiva puhumattomuus haasteena lapsen vaikeneminen Valikoiva puhumattomuus on lapsuudessa kehittyvä sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriö, jonka ydinoireisiin kuuluu sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä ahdistus. Tunnesäätelyyn liittyvillä tekijöillä ajatellaan olevan merkittävä vaikutus valikoivan puhumattomuuden kehittymisessä: se voi toimia lapsen kehittämänä selviytymisstrategiana ahdistuksen välttämiseksi vaikeissa tilanteissa. Häiriö aiheuttaa huomattavaa sosiaalista haittaa ja heikentää toimintakykyä. Erilaisia psykoterapeuttisia hoitomuotoja, terapeutin ohjaamia harjoituksia sekä ääni- ja kuva -avusteisia menetelmiä on kehitetty. Lapsen tunnesäätelyn kehittämiseksi on usein tarpeen korjata vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta. Häiriön kesto on keskimäärin yli viisi vuotta. Intensiivisellä ja tarvittaessa pitkäkestoisella kuntoutuksella yli puolet potilaista saavuttaa remission. SSRI-lääkehoito, erityisesti fluoksetiini, terapiaan yhdistettynä voi parantaa kuntoutumisen mahdollisuuksia. Valikoiva puhumattomuus luokitellaan lapsuudessa tai nuoruusiässä alkaviin sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöihin. Useimmiten häiriö ilmenee ensimmäisen kerran varhaislapsuudessa keskimäärin 3 4 vuoden iässä, mutta diagnosointi tapahtuu yleensä vasta 6 9 vuoden iässä (Steinhausen ja Juzi 1996, Dummit ym. 1997, Kumpulainen ym. 1998). Valikoivan puhumattomuuden esiintyvyyden on eri aineistoissa raportoitu olevan 0,47 0,76 % (Bergman ym. 2002, Viana ym. 2009). Häiriötä on raportoitu hieman enemmän tytöillä kuin pojilla (Dummit ym. 1997, Kristensen 2000). Taudinkuva ja diagnosointi Häiriössä lapsi osoittaa normaalia kielellistä kyvykkyyttä joissakin tilanteissa, mutta on johdonmukaisesti puhumatta toisissa tilanteissa. Tyypillisesti lapsi puhuu johdonmukaisesti ja sujuvasti kotioloissa, mutta on puhumaton tai lähes puhumaton koulussa. Valikoivan puhumattomuuden (F94.0) (TAULUKKO) diagnostisissa kriteereissä edellytetään, että lapsen puheen tuottaminen ja ymmärtäminen eivät poikkea merkittävästi iänmukaisesta keskiarvosta. Toisaalta lievemmät puheen viivästymät tai ääntämishäiriöt eivät ole diagnosoinnin este. Diagnoosi voidaan tehdä, jos kielelliset kyvyt riittävät tavanomaiseen vuoro vaikutukseen ja jos vallitsee selvä epäsuhta kielen käytössä erilaisissa sosiaalisissa yhteyk sissä. Lisäksi edellytyksenä on, että saman aikaisesti ei ole diagnosoitavissa laaja-alaista kehityshäiriötä (F84) ja että häiriö on kestänyt yli kuukauden eikä ole selitettävissä hiljattaisella elämänmuutoksella kuten koulunaloituksella tai muuttamisella vieraskieliseen maahan (WHO 1992, American Psychiatric Association 2000). Tausta ja samanaikaiset häiriöt Valikoivan puhumattomuuden taustaa ei ole kyetty tyhjentävästi selvittämään. Taustatekijöiksi on esitetty perheen sisäisiä ja kasvatuksellisia ongelmia, traumaattisia kokemuksia sekä perinnöllisyyttä (Sharkey ja McNicholas 2008, Scott ja Beidel 2011). Valikoivaa puhumattomuutta pidetään yhtenä ahdistushäiriön muotona eikä niinkään puheen ja kielen kehi 2641 Duodecim 2013;129:2641 6
2 KATSAUS 2642 TAULUKKO. Valikoivan puhumattomuuden (F94.0) diagnoosikriteerit ICD-10-tautiluokituksen mukaan (WHO 1992). Lapsi osoittaa kielellistä kyvykkyyttä joissakin tilanteissa, mutta on puhumatta toisissa määritettävissä tilanteissa. Puheen tuottaminen ja ymmärtäminen mitattuina standardoiduilla testeillä ovat lapsen iänmukaisten 2SD-rajojen sisällä. Todistettavasti johdonmukaista puhumattomuutta tietyissä sosiaalisissa tilanteissa, joissa lapsen odotetaan puhuvan (esim. koulussa) huolimatta kyvystä puhua muissa tilanteissa. Häiriön kesto yli neljä viikkoa. Ei ole diagnosoitavissa laaja-alaista kehityshäiriötä (F84). Häiriö ei selity lapsen riittämättömällä kielen osaamisella tilanteissa, joissa lapsi on puhumaton. tyshäiriönä (Vecchio ja Kearney 2005, Steinhausen ym. 2006). Sitä pyritään selittämään muun muassa tunnesäätelyteorialla, jonka mukaan yksilöiden emotionaalinen reaktiivisuus stressitekijöihin vaihtelee runsaasti (Fox ym. 2005, Bögels ym. 2010, Cisler 2010). Emotionaalisesta reaktiosta seuraa erilaisia kognitiivisia, fysiologisia ja käytöksen muutoksia, jotka puolestaan riippuvat yksilön kyvystä säädellä emotionaalista aktivaatiotaan stressitilanteessa. Näin ollen valikoiva puhumattomuus voisi olla tunnesäätelyn strategia, jossa emotionaalista aktivaatiota vähennetään välttämällä puhumista uhkaavassa tai stressaavassa tilanteessa. Lapsuuden voimakas stressaava tai traumaattinen tapahtuma on mahdollinen mutta harvinainen valikoivan puhumattomuuden aiheuttaja ja limittäistä esiintyvyyttä posttraumaattisen stressireaktion ja jopa dissosiaatiohäiriön kanssa on raportoitu (Steinhausen ja Juzi 1996, Viana ym. 2009). Hiljattain on myös esitetty auditorisia hypoteeseja valikoivan puhumattomuuden taustalla. Bar-Haimin ym. (2004) esittämässä teoriassa vajavainen kuuloaistimuksen käsittely vokalisaation aikana saattaa vaikeuttaa lapsen samanaikaista puhumista ja kuuntelemista. Arien tutkimusryhmä on osoittanut, että puhumattomien lasten auditoristen vievien ratojen toiminta on heikompaa ja he menestyvät verrokkeja heikommin oman puheen aikaisessa kuulonvaraisessa erottelussa (Arie ym. 2007). Valikoivaa puhumattomuutta on esiintynyt usein jollakin lapsen lähisukulaisista, ja heidän perheissään esiintyy normaalia useammin ujoutta ja vähäpuheisuutta (Black ja Udhe 1992, Kristensen 2000). Perhedynamiikassa voi olla ongelmia esimerkiksi siten, että äiti on ylisuojelevainen tai symbioottisessa suhteessa puhumattomaan lapseen. Lisäksi puhumattoman lapsen vanhempien parisuhteessa voi olla ongelmia ja tunteiden ilmaisu ja kommunikaatio voi olla vähäistä (Rosenberg ja Lindblad 1978). Valikoivasti puhumattomien lasten vanhempien on havaittu olevan keskimääräistä kontrolloivampia, mikä puolestaan liittyy lapsen tai vanhemman omaan ahdistuneisuuteen: vanhempi ottaa lapselta pois vastuuta ja hoitaa asioita tämän puolesta helpottaakseen omaa ja lapsen ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa (Edison ym. 2011). Häiriö ei ole kliiniseltä kuvaltaan yhtenäinen, mutta valikoivasti puhumattomilla lapsilla esiintyy normaalia useammin sosiaalista herkkyyttä tai ujoutta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, vetäytyneisyyttä sekä vastustavaa käytöstä. Useimmiten samoja piirteitä on myös ensimmäisen asteen sukulaisilla (Chavira ym. 2007). Valikoivassa puhumattomuudessa on useita yhteisiä piirteitä sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa, ja jopa 97 % valikoivasti puhumattomista lapsista täyttävät sosiaalisen fobian (F40.1) diagnoosikriteerit. Muina samanaikaisia diagnooseina on raportoitu kastelua ja tuhrimista (42 %:lla), eroahdistusta (30 %:lla) ja pakko-oireista häiriötä (vajaalla 10 %:lla) (Kristensen 2000). On esitetty, että valikoiva puhumattomuus ei olisi erillinen häiriö, vaan sosiaalisten tilanteiden pelon äärimmäinen ilmentymä (Black ja Uhde 1992). Vertailtaessa valikoivaa puhumattomuutta ja sosiaalista fobiaa todettiin kuitenkin valikoivasti puhumattomien ryhmässä huomattavasti enemmän kielellisiä heikkouksia (Manassis ym. 2007). Lisäksi valikoivasti puhumattomien lasten sosiaaliset taidot olivat muita heikompia myös tilanteissa, joissa ei tarvinnut puhua (Cunningham ym. 2006). DSM-luokituksen valmisteilla olevassa viiden T. Lämsä ja R. Erkolahti
3 Oma potilas Kuvaamme kahden vuoden ajalta lastenpsykiatrian klinikalla hoidetun valikoivasti puhumattoman lapsen oirekuvan ja kuntoutuksen vaiheita. ESITIEDOT Nyt 7-vuotias Mika tuli terveyskeskuslääkärin lähetteellä valikoivan puhumattomuuden takia lastenpsykiatrian poliklinikkaan ollessaan 5-vuotias. Mika on kolmelapsisen perheen esikoinen. Hänen varhaisvaiheiden kehityksensä sekä pu heenkehityksensä lukuun ottamatta R-kirjaimen ääntämisvaikeutta ovat edenneet normaalisti. Mikalla esiintyi valikoivaa puhumattomuutta ensimmäisen kerran päiväkodissa pian sen jälkeen, kun hän oppi 2-vuotiaana puhumaan. Hän puhui muille lapsille mutta ei vieraille aikuisille. Kotona hän puhuu kaikkien perheenjäsenten kanssa. Mika puhuu omille vanhemmilleen kimeällä vauvamaisella äänellä mutta sisaruksilleen normaalilla äänellä. Puhetyyli muuttui lapsenomaiseksi pikkusiskon syntymän jälkeen. Äidistä irtautuminen oli vai keaa esikouluiässä. Mika aloitti 1. luokalla koulussa, jossa hän ei vastaa luokkahuoneessa puhumalla vaan ainoastaan kirjallisesti opettajalle. Hän kuitenkin puhuu eri tilassa ääneen kahden kesken opettajan kanssa. Luokkahuoneessa ja välitunnilla hän puhuu siskonsa sekä yksittäisten ikätoveriensa kanssa silloin, kun suuremman ryhmän huomio ei keskity häneen. Vanhemmat kertovat olleensa itse lapsena huomattavan arkoja. Lisäksi isän puheenkehityksessä oli lapsena viive, ja hänellä on todettu lukihäiriö. TUTKIMUKSET Mikalle tehtiin 4-vuotiaana perusterveydenhuollossa kognitiiviset yksilötutkimukset, joissa älyllinen kehitys oli ikätason odotusten rajoissa. Näkö ja kuulo todettiin normaaleiksi. Tutkimustilanteissa hän oli puhumaton ja kommunikoi nyökkäilemällä ja kirjallisesti. Tutkimusten perusteella psyykkisillä tunnetekijöillä arvioitiin olevan merkittävä osuus kaikkeen suoriutumiseen. 5-vuotiaana Mika oli lastenpsykiatrian poliklinikan käynneillä puhumaton, mutta tiiviissä kontaktissa vieraaseen aikuiseen ja vastasi päätä nyökkäämällä tai pudistamalla. Psykologisissa tutkimuksissa hän antoi selkeästi kronologista ikäänsä pienemmän pojan vaikutelman. Itsenäistymiskehityksessä oli puutteita ja äitiin takertuminen edelleen voimakasta. Pettymyksensietokyky oli huono, ja siirtymätilanteet tuottivat vaikeutta. Tunteiden säätelyssä oli ongelmia. OIREKUVA Kotona haasteina olivat Mikan voimakastahtoisuus ja kiukkukohtaukset pettymys- ja rajoittamistilanteissa, joissa hän oli aggressiivinen äitiään ja sisaruksiaan kohtaan. Pojalla ilmeni kotioloissa vaikeutta päätöstenteossa sekä joustamattomuutta tahtomisasioissa. Tällaisissa tilanteissa tunnehämmennys näkyi lamaantumisena ja jumiutumisena. Tukikeinona käyttöönotettujen kuvien kautta Mika kykeni jossain määrin tunnistamaan ja ilmaisemaan jäsennellymmin tunteitaan. Arviointi käyntien perusteella todettiin, ettei Mika ole psykososiaaliselta kehitykseltään vielä kypsä mihinkään yksilölliseen terapiakuntoutukseen. Hoidossa päätettiin edetä perhetasolla. HOITO JA JATKOSUUNNITELMA Mikan ollessa 6-vuotias hänet ohjattiin lastenpsykiatrian perheosastojaksolle. Perheosastolla pystyttiin korjaamaan perheen toimintatapoja käytännön tilanteissa mallintamalla ja puuttumalla suoraan perheen ongelmatilanteisiin. Työskentelyllä pyrittiin korjaamaan perheen sisäistä vuorovaikutusta, jossa oli selvästi muodostumassa negatiivinen kierre, kun poika käytti valtaa muihin perheenjäseniin. Pojan ripustautuminen äitiin hidasti sekä hänen omaa itsenäistymiskehitystään että aiheutti muissa perheenjäsenissä ärtymystä. Perheen isän merkityksen esiintuominen perhedynamiikan tasoittajana toi helpotusta kokonaistilanteeseen. Mikan puhetyyli muuttui iänmukaiseksi. Mikan äiti koki jakson hyödylliseksi. Hän kertoi oivaltaneensa oman tärkeytensä vuorovaikutuksessa ja löysi uusia toimintatapoja pojan tukemiseen erityisesti sosiaalisissa tilanteissa. Mika nautti kahdenkeskisestä ajasta äidin kanssa ja tuli jakson edetessä luontevammin kontaktiin myös lastenpsykiatrian työntekijöiden kanssa: poika alkoi puhua ensin äidille muiden kuullen, ja sittemmin vastasi ääneen myös työntekijöille. Jaksolla esiin tuli voimakastahtoinen, omaehtoinen, erityisesti äidin suhteen haastava poika. Jatkohoidon tavoitteena on perheenjäsenten vuorovaikutuksen tukeminen sekä vanhempien ja lapsen kiintymyssuhteen tukeminen. Theraplaytekniikalla toteutettavaa hoitoa suunnitellaan. Hoidolla pyritään kohentamaan Mikan kykyä tunnistaa tunteitaan ja säädellä niitä sekä kehittämään hänen kielellistä ja ei-kielellistä ilmaisuaan eri ympäristöissä, etenkin koulussa Valikoiva puhumattomuus haasteena lapsen vaikeneminen
4 KATSAUS 2644 nessä versiossa valikoiva puhumattomuus on alustavasti sijoitettu yhdeksi sosiaalisen fobian alamuodoista (Bögels ym. 2010). Hoito YDINASIAT 88Valikoivan puhumattomuuden ydinoireisiin kuuluu sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä ahdistus. 88Etenkin hoitamattomana se on osalla potilaista huonosti paraneva ja pitkäkestoinen. 88Yksittäisten psykoterapeuttisten menetelmien toimivuudesta on lupaavaa näyttöä pienissä aineistoissa. 88Häiriön varhainen tunnistaminen ja intensiivinen yksilöllisesti suunniteltu hoito on ensiarvoisen tärkeää. Häiriön suhteellisen harvinaisuuden ja kontrolloitujen interventiotutkimusten puutteen vuoksi valikoivan puhumattomuuden hoito ei ole vakiintunut. Hoito tähtää vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja ahdistuksen lievittämiseen. Kuntoutuksen tavoitteena on saada lapsi puhumaan sosiaalisissa tilanteissa, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä koulun tai muiden sellaisten ympäristöjen kanssa, jossa puhumattomuudesta on eniten haittaa. Kognitiivisia, psykodynaamisia ja käyttäytymisterapeuttisia hoitomuotoja sekä ryhmäterapiamuotoja on käytetty menestyksellisesti pienissä tutkimusaineistoissa (Kumpulainen 2002, Cohan ym. 2006, Fisak ym. 2006, Sharkey ym. 2008, Vecchio ja Kearney 2009). Perheterapiasta on vain vähän tutkimusraportteja, ja näin ollen myös näyttö sen vaikuttavuudesta on vähäistä. Perheen mukaan ottamista terapeuttiseen prosessiin pidetään kuitenkin tärkeänä, ja perheenjäsenten yhteistyö ja ymmärtäväisyys voivat edistää puhumattoman lapsen kuntoutumista sekä lievittää hänen ahdistuneisuuttaan (Rosenberg ja Lindblad 1978, Black ja Uhde 1992, Kumpulainen 2002). Käyttäytymisterapeuttinen näkökulma lähtee siitä, että puhumattomuus on opittua käytöstä, jonka tarkoituksena on joko välttää ahdistusta, saada huomiota tai hallita ympäristöä. Tällöin puhumattomuuden voi katsoa olevan erilaisten ehdollistumisten kehityskaaren lopputulos. Yhtenä terapiamuotona on lisätä asteittain sosiaalisen tilanteen haastavuutta ja samalla oppia pois epätoivotusta käytösmallista (contingency management) (Vecchio ja Kearney 2009). Voimaannuttamis- ja itsetarkkailumenetelmässä (self-modeling) tehdään ääni- ja kuvanauhoite lapsen onnistuneesta puheesta ja mahdollisesti editoidaan se vaikeampaan ympäristöön, jolloin lapsi tottuu oman äänensä kuulemiseen ja saa mielikuvia onnistumisesta (Lang ym. 2011). Kognitiivisessa terapiassa lasta autetaan tunnistamaan ahdistuksen tunteita ja siihen liittyviä ruumiillisia oireita sekä havaitsemaan ajatusvääristymiä (Manassis 2009). Lisäksi luodaan rakentavia selviytymisstrategioita, tehdään rentoutumisharjoituksia ja annetaan vanhemmille psykoedukaatiota. Yksittäisten menetelmien tuloksellisuudesta on tutkimusnäyttöä, mutta tulosten pysyvyys on epävarmaa (Cohan ym. 2006, Steinhausen ym. 2006). SSRI-lääkityksestä, etenkin fluoksetiinista, on havaittu olevan puhumattomuuden ja ahdistuneisuuden helpottamisessa hyötyä terapian liitännäishoitona (Kaakeh ja Stumpf 2008). Pohdinta Valikoiva puhumattomuus on huomattavaa sosiaalista haittaa ja toimintakyvyn laskua aiheuttava psykiatrinen häiriö. Se ilmenee usein jo varhaisella iällä, pian lapsen puhumaan oppimisen jälkeen. Silti se diagnosoidaan usein vasta esikouluiässä. Häiriö ei ole kaikkein harvinaisimpia, koska raportoidun esiintyvyyden perusteella 200 oppilaan koulussa keskimäärin yksi lapsi kärsii valikoivasta puhumattomuudesta. Aiemmin on luultu, että valikoivalla puhumattomuudella on suotuisa luonnollinen taudinkulku ja että se lievenisi itsestään iän karttuessa. Uudempi tutkimustieto kuitenkin osoittaa, että kyseessä on varsin pitkäaikainen ja hoitamattomana yleensä paheneva häiriö T. Lämsä ja R. Erkolahti
5 (Steinhausen ym. 2006, Remschmidt ym. 2010). Ennusteen arvioiminen on vaikeaa, koska pitkiä seurantatutkimuksia valikoivasti puhumattomista lapsista on vähän ja ne päättyvät usein ennen kuin tutkitut täyttävät 18 vuotta. Useimmat tutkimukset käsittävät alle kymmenen lapsen aineiston, ja seuranta-aika on lyhyt. Aineistosta riippuen häiriön on katsottu parantuneen %:ssa tapauksista. Useimmiten parantumisprosentti on 50 %:n luokkaa: parempien remissioprosenttien aineistoissa seuranta-aika on ollut pidempi, jopa yli 10 vuotta (Steinhausen ym. 2006, Remschmidt ym. 2010). Useimmiten valikoiva puhumattomuus kestää yli viisi vuotta ja kuntoutuminen on pitkäkestoinen prosessi. Lisäksi lapsuusiän valikoiva puhumattomuus on aikuisiällä kehittyvän ahdistuneisuushäiriön merkittävä riskitekijä. Erityisesti se on yhteydessä sosiaalisten tilanteiden pelkoon (Steinhausen ym. 2006). Häiriön varhainen tunnistaminen ja intensiivinen, riittävän keskitetty hoito on ensi arvoisen tärkeää. Valikoivan puhumattomuuden hoitokäytäntö on vakiintumatonta, koska häiriö on suhteellisen harvinainen eikä laajempia vertailututkimuksia ole. Valikoivaa puhumattomuutta pidetään vaikeana häiriönä, jota on haasteellista hoitaa. Yksittäisten psykoterapeuttisten menetelmien toimivuudesta on lupaavaa näyttöä pienissä aineistoissa, joihin häiriöstä kärsivien lasten hoitoyksiköissä kannattaa tutustua. Ne kannattaa myös ottaa kokeiluun. Hoito ja kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeista lähtien. Vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta on usein tarpeen kehittää ja korjata. Tiedon lisääminen ja toimijoiden välinen sujuva yhteistyö päiväkodeissa, kouluissa, perusterveydenhuollossa sekä erikoissairaanhoidossa ovat keskeisiä tavoitteita valikoivasta puhumattomuudesta kärsivien lasten ja nuorten auttamiseksi. TEEMU LÄMSÄ, LT, erikoistuva lääkäri RITVA ERKOLAHTI, dosentti Oulun yliopisto kliininen opettaja Turun yliopisto Satakunnan sairaanhoitopiiri, lastenpsykiatrian vastuualue SIDONNAISUUDET Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia Summary Selective mutism Selective mutism is a disorder closely linked to anxiety disorders in particular social phobia. Heightened sensitivity to emotional stress factors and coping with social anxiety may be part of the causes leading to the failure to speak. Follow-up studies confirm the fact that selective mutism is a very persistent disorder with a general tendency of poor outcome in particular if not intensively treated. Current treatment combines different modalities of cognitive-behavioural therapies which are aimed to reduce anxiety symptoms and to improve verbal communication. Enhancing of parentchild interaction is often needed to improve the child s emotion regulation skills. SSRI medication, especially fluoxetine, may improve outcome when combined with therapy Valikoiva puhumattomuus haasteena lapsen vaikeneminen
6 KATSAUS KIRJALLISUUTTA American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. 4. painos text revision (DSM-IV-TR). Washington DC: American Psychiatric Association Arie M, Henkin Y, Lamy D, ym. Reduced auditory processing capacity during vocalization in children with selective mutism. Biol Psychiatry 2007;61: Bar-Haim Y, Henkin Y, Ari-Even-Roth D, Tetin-Schneider S, Hildesheimer M, Muchnik C. Reduced auditory efferent activity in childhood selective mutism. Biol Psychiatry 2004;55: Bergman RL, Piacentini J, McCracken JT. Prevalence and description of selective mutism in a school-based study. J Am Acad Child Adolesc 2002;41: Black B, Uhde TW. Elective mutism as a variant of social phobia. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1992;31: Bögels SM, Alden L, Beidel DC, ym. Social anxiety disorder: questions and answers for the DSM-V. Depress Anxiety 2010;27: Chavira DA, Shipon-Blum E, Hitchcock C, Cohan S, Stein MB. Selective mutism and social anxiety disorder: all in the family? J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46: Cisler JM, Olatunji BO, Feldner MT, Forsyth JP: Emotion regulation and the anxiety disorders: an integrative review. J Psychopathol Behav Assess 2010;32: Cohan SL, Chavira DA, Stein MB. Practitioner review: psychosocial interventions for children with selective mutism: a critical evaluation of the literature from J Child Psychol Psychiatry 2006;47: Cunningham CE, McHolm A, Boyle MH. Social phobia, anxiety, oppositional behaviour, social skills and self-concept in children with specific selective mutism, generalized selective mutism and community controls. Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15: Dummit ES, Klein RG, Tancer NK, Asche B, Martin J, Fairbanks JA. Systematic assessment of 50 children with selective mutism. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36: Edison SC, Evans MA, McHolm AE, ym. An investigation of control among parents of selectively mute, anxious, and non-anxious children. Child Psychiatry Hum Dev 2011;42: Fisak BJ, Oliveros A, Ehrenreich JT. Assessment and behavioral treatment of selective mutism. Clin Case Studies 2006; 5: Fox NA, Henderson HA, Marshall PJ, Nichols KE, Ghera MM. Behavioral inhibition: linking biology and behavior within a developmental framework. Annu Rev Psychol 2005;56: Kaakeh Y, Stumpf JL. Treatment of selective mutism: focus on selective serotonin reuptake inhibitors. Pharmacotherapy 2008;28: Kristensen H. Selective mutism and comorbidity with developmental disorder/ delay, anxiety disorder and elimination disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39: Kumpulainen K, Räsänen E, Raaska H, Somppi V. Selective mutism among second-graders in elementary school. Euro Child Adolesc Psychiatry 1998;7:24 9. Kumpulainen K. Phenomenology and treatment of selective mutism. CNS Drugs 2002;16: Lang R, Regester A, Mulloy A, Rispoli M, Botout A. Behavioral intervention to treat selective mutism across multiple social situations and community settings. J Appl Behav Anal 2011;44: Manassis K, Tannock R, Garland EJ, Minde K, McInnes A, Clark S. The sounds of silence: language, cognition, and anxiety in selective mutism. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46: Manassis K. Silent suffering: understanding and treating children with selective mutism. Expert Rev Neurother 2009;9: Remschmidt H, Poller M, Herpertz- Dahlmann B, Hennighausen K, Gutenbrunner C. A follow-up study of 45 patients with elective mutism. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2001;251: Rosenberg JB, Lindblad MB. Behaviour therapy in a family context: Treating elective mutism. Fam Process 1978;17:77 82 Sharkey L, McNicholas F. More than 100 years of silence, elective mutism: a review of the literature. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17: Sharkey L, Mc Nicholas F, Barry E, Begley M, Ahern S. Group therapy for selective mutism a parents and children s treatment group. J Behav Ther Exp Psychiatry 2008;39: Scott S, Beidel DC. Selective mutism: an update and suggestions for future research. Curr Psychiatry Rep 2011;13: Steinhausen HC, Juzi C. Elective mutism: an analysis of 100 cases. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1996;35: Steinhausen HC, Wachter M, Laimbock K, Winkler Metzke C. A longterm outcome study of selective mutism in childhood. J Child Psychol Psychiatry 2006;47: Vecchio J, Kearney CA. Selective mutism in children: comparison to youths with and without anxiety disorders. J Psychopath Beh Assess 2005;28: Vecchio J, Kearney CA. Treating youths with selective mutism with an alternating design of exposure-based practice and contingency management. Behav Ther 2009;40: Viana AG, Beidel DC, Rabian B. Selective mutism: a review and integration of the last 15 years. Clin Psychol Rev 2009;29: WHO. ICD-10: international classification of diseases and related health problems. 10. painos. Geneva: World Health Organization T. Lämsä ja R. Erkolahti
PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotValikoivan puhumattomuuden puheterapeuttinen arviointi ja kuntoutus Suomessa
Valikoivan puhumattomuuden puheterapeuttinen arviointi ja kuntoutus Suomessa Laura Kuusio Pro gradu -tutkielma Logopedia Lääketieteellinen tiedekunta Helmikuu 2017 Ohjaaja: Suvi Stolt HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
Nilkkurit Aitoa Saapikkaat Teräväkärkiset Tikari Pakata Nahkaa Naisten Valkoinen Seksikäs Lyhyt Kengät Korkokenkiä Musta Ywqnvp5kengät Pull Todennut toe on Naisten Solid Pumput Korkokenkiä Musta Amoonyfashion wqcp8TOac
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotMusta Varvas Pyöreä Naisten Pu Selin Matalat Kissanpentu Pumppu Riverberry Rubiini 7ZAqwnU
Emerald Mary Soljen Jane Eldof Teräväkärkiset Sulkeminen 100mm Nilkka Korkokenkiä Pumput Kengät Naisten HFHwg4qnRVoimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
15 Pumput Fsj Kantapäät Mitoittaa Tyylikäs Toimisto Paksu Luistaa Naiset Kärki Virallisen 4 Pyöreä Juhlakengät Meitä wOHpBOXSqVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
Lisätiedotkaltoinkohtelu on jo tapahtunut
KIBB -työmuodosta suomalaiseen mallinnukseen - korjaavan työmuodon kehittäminen perheille, jossa kaltoinkohtelu on jo tapahtunut Siilinjärvi 6.9.2017 Projektityöntekijä Merja Kortelainen, Viola ry Ylisukupolvisen
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotKun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa
Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
LisätiedotToimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia
Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset
LisätiedotTunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa
Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?
LisätiedotAdult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview
Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotHoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin
Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotTikari Kengät Naisten Korkokenkiä Keula Kiiltonahkaa Monivärinen Suljettu Teräväkärkiset Themost Musta Pumppuja IARx6YY
MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Kuvitella Camuto Vince Oya Naisten Harmaa Pumppu Myrsky Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?
ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotLäheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen
Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Vince Camuto Harmaa Pumppu Naisten Myrsky Kuvitella Oya Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Harmaa Camuto Myrsky Naisten Kuvitella Oya Vince Pumppu Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotPunainen Suljetun Pu Solid Toe Pyöreä Korkokengät Pumput Solki Weenfashion kengät Naisten fqnxYZwvvS
Oya Pumppu Vince Kuvitella Harmaa Naisten Camuto Myrsky + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
Hiutale Mokka Väriä Mustat Korkokengät Kengät Sade Puhdasta Naisten Teräväkärkiset r7qrwZYPuheen kehityksen ongelmat
Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema
Lisätiedot Kuvitella Pumppu Vince Naisten Oya Camuto Harmaa MyrskySuunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen
Puolella Harmaan Mekko Muoti Pumppaa Teräväkärkiset Naisten Kengät Eclimb Ontto Myös Korkokenkiä Zqpw5FBx LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotKiintymyssuhteiden arvioinnista eri kulttuureissa ja häiriöiden diagnostiikasta
Kiintymyssuhteiden arvioinnista eri kulttuureissa ja häiriöiden diagnostiikasta Professori, ylilääkäri Tuula Tamminen Tampereen yliopisto ja yliopistollinen sairaala Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen juhlaseminaari
LisätiedotKahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi
Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi
LisätiedotAdolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth CohortLuistaa Kemekiss Korkokenkiä Naisten Naisten Korkokenkiä Pumppuja Kemekiss H4OqEYp
Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotMiten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa
Camuto Harmaa Oya Kuvitella Naisten Myrsky Pumppu Vince Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotLasten yksilölliset piirteet, stressivasteet, kielelliset ja kognitiiviset taidot, ja perhetausta päiväkotihoidon alkaessa Lasso tutkimusryhmä
Lasten yksilölliset piirteet, stressivasteet, kielelliset ja kognitiiviset taidot, ja perhetausta päiväkotihoidon alkaessa Lasso tutkimusryhmä Tutkimuksen tausta Ensimmäiset kolme elinvuotta ovat kiihkeän
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotIn Pelle Ilarian Musta Mokka Moda pqwPzTz
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotEsityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009
Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotVOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus
VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ
LisätiedotLASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU
LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org
LisätiedotMitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?
Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
Kantapää Vetoketjut 5 Musta Kärki Himmeä Amoonyfashion Kiinteänä Pyöreä Suljettu Korkea Aineena m Meille Naisten B Pu Pumput 7 w1n4qfXRSeinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa
Avohoidon ryhmätoiminnat Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Puhelin 06 415 4111 Sähköposti: Kauppatori 1-3F 60100 Seinäjoki etunimi.sukunimi@epshp.fi Avohoidon ryhmätoiminnat 2 (7)
LisätiedotBentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa
Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista
LisätiedotIhmeelliset vuodet -ohjelmat
Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan seminaari 31.10.2013 Ritva Vuoti, PsM, psykoterapeutti Ihmeelliset vuodet -ohjelmat kehitetty käytöshäiriöiden hoitoon kehittäjä psykologian
LisätiedotNaisten Ybeauty Juhlamekko Sandaalit Kengät Musta Pumput Teräväkärkiset Häät Luistaa Piikkikorot Korkokenkiä Patenttia SCCdqxwF
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotKorkokenkiä Amoonyfashion Punainen Hurmaa Toe Solki Pumput Kiinteä Naisten kengät Pu Suljetun Huomautti q4ZBwH4
Ohje: Arvioi tähän lomakkeeseen toteutuvatko erilaiset työrauhaa tukevat toimintatavat luokassasi. Valitse yksi toimintatapa, jossa olet huomannut kehittämisen varaa, ja kirjoita viereiseen ruutuun suunnitelma
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotEhkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin
Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotKoriste Korkokengät Naisten Piikkikorko 32 Sininen Muoti Rouvan Vetoketju 46 Suurikokoisia Kesän Pumput Persoonallisuus ZwAZq
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotLapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
Lisätiedot Camuto Naisten Myrsky Harmaa Kuvitella Pumppu Vince OyaVIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS
VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotLiikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus
Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus Miksi tarkastelussa koulutus- ja työurat? 1. Onko liikunnalla
LisätiedotLataa Vapaaksi ahdistuksesta - Edmund J. Bourne. Lataa
Lataa Vapaaksi ahdistuksesta - Edmund J. Bourne Lataa Kirjailija: Edmund J. Bourne ISBN: 9789529112128 Sivumäärä: 399 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.64 Mb Saatko paniikkikohtauksia? Pelottavatko tietyt
Korkokenkiä Faux Muodissa Teräväkärkiset Ikuisesti Kengät Violetti Naisten Pumpun Mokka Stiletto OFgfq6xMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotMikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?
Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotAi sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689
LisätiedotOnko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?
Tutkimukset Hanna Nikkanen Vesa Närhi Timo Ahonen Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kykytasolla vaikutusta nuorten lukemisen ja kirjoittamisen
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Vince Harmaa Camuto Pumppu Oya Myrsky Naisten Kuvitella Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
Lisätiedot7 1 Tabu Pleaser Tanssia Eksoottisia Korkokenkiä 702 Alusta Sandaali Luistaa 2 wHPXSqCg
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
Lisätiedot 46120 Ara 80 Haddie Koko Naisten Musta vBP4qw5BFASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto
FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee
LisätiedotVuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,
Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu
LisätiedotYksinäisyys satuttaa Toukokuu 2012, Rovaniemellä
PhD. Niina Junttila Tutkimusasioiden päällikkö, Kasvatustieteiden tiedekunta, Turun yliopisto Collegium tutkija (2012-2014) Ihmistieteiden tutkijacollegium (TIAS), Turun yliopisto niina.junttila@utu.fi
Lisätiedot